Oli asiaa Ridankylään ja kun edellisellä kerralla Kangasniemellä jäi harmillisesti löytämättä se Takalan piirtämä hautaröykkiö, niin piti käydä se etsimässä. Pysäköin auton samoille paikoille kuin edelliselläkin kerralla. Karttaan on merkitty kaksi suurta siirtolohkaretta. Toinen, lohkareista se isompi oli tien vieressä, kohdassa johon pysäköin autoni. Nyt palasin  pari sataa metriä takaisin kirkonkylää kohti. Poikkesin tieltä metsään sen toisen lohkareen kohdalla ja aloin kiivetä kankaan korkeinta kohtaa kohti. 

Kangas oli ilmeisen kivinen ja sammal upottavaa. Mäen laelta paljastui jonkinlainen purkutyömaa jonne oli pinottu sekalaista puutavaraa. Pelkäsin että kiviröykkiö olisi jätekasojen alla, mutta onneksi ihan röykkiölle asti jätekasa ei yltänyt.

 

 

 

Pystyin hyvin kuvittelemaan miltä röykkiö oli näyttänyt ennen Ylioppilas Riipan tuloa. Riippa näyttää kaivaneen sen kokonaan auki ja paljastaneen kolme, neljä metriä pitkän ja puolisen metriä leveän kaivannon keskellä röykkiötä. Kaivannon reunat on ladottu neliskulmaisista kivilaatoista mahdollisimma tukevaksi ja lopputulos muistuttaa kieltämättä hautaa. Mielessä käväisi, että löytyisiköhän sammalen seasta tuhkaa ja hiiliä, mutta en silti ruennut kuokkimaan kaivantoa. Sen sijaan jäin pohtimaan, onkohan kaivannon päältä raivattu kiviaines kipattu siihen viereen, vai viskelty pitkin kankaan lakea? 

Onkohan moderni arkeologia kaivanut auki koskaan vastaavaa kiviröykkiötä? Olisi mukava lukea raportti jostain kaivauksesta ja selvittää sitten onko jossain vastaavassa röykkiössä ollut jonkinlainen paasien muodostama kansi, vai onko latomus vain täytetty sopivilla murikoilla? Muistelen lukeneeni arveluja kiviröykkiöiden funktiosta ja olen itsekin joskus pohtinut, ovatkohan nuo kivikasat kaikki hautapaikkoja. Tämä näyttää kiistatta haudalta, tai ainakaan en itse keksi mitään järkevää syytä latomukselle.

Joskus mietin onko Esa Eetu piirrellyt omiaan kuvitukseksi näille sepustuksilleen. Jos vaikka Pimeinä talvi-iltoina jossain Kälviän peräkylillä yöpyessään on  käynytkin niin että Takalaa olisi soilla ja kankailla rämpiminen kyllästyttänyt ja olisikin tullut piirrettyä kohde omasta päästä tai kuulopuheiden perusteella. Tämän kuvan perusteella voisi ainakin päätellä että Kangasniemellä käynnin yhteydessä kuvaa ei ole piirretty vaan myöhemmin, ehkä muistikuvan perusteella. Kuvassa on kaksi suurta paatta, joiden ympärille kivikeko on kasattu jokseenkin tasaisesti molemmille puolille. Paikanpäällä katsottuna paasia ei ole kaksi vaan useita miehen liikuteltavia lohkareita jotka on kylmämuurattu taitavasti kiviaitatyylillä toisiinsa kiinni. Ympäröivä kivivallikin on tien puolelta melko ohut, kun taas metsän puolelta niin suuri, että hetken jo epäilin sen kätkevän uumeniinsa vielä toisenkin samanlaisen haudan. Tilaa ainakin olisi. Saattaa tosin olla että röykkiötä purettaessa kivet on heitelty sinne metsän puolelle ja röykkiö on levennyt siihen suuntaan.