Mietin ensimmäiseksi nimeä tälle blogille ja tulin siihen tulokseen että Kokkolanseudun muinaismuistot olisi ehkä hieman liian juhlavaa luettavaa ja toisaalta Keski-Pohjanmaan muinaismuistot saattaisi olla jo silkkaa pröystäilyä. Toki Kälviä alueena on jo kadonnut kuntaliitoksen myötä kartalta, eivätkä kaikki tulevat muinaismuistokohteemme sijaitse edes sen entisen kunnan rajojen sisäpuolella, sillä tuskinpa kivikauden ihmiset paljon tiesivät tulevista kuntarajoista. Suurin osa mielenkiintoisista kohteista on tosiaan kivikaudelta tai varhaiselta pronssikaudelta. Rautakauden muinaismuistoja tulisi sitten etsiä ehkä tuolta Eteläpohjanmaan suunnasta. Mutta jos joku bongaa rautakautisia/keskiaikaisia muinaismuistoja Kälviältä tai lähiympäristöstä, niin tervetuloa vihjaamaan niistä meille. Käymme mielellämme toteamassa kohteet.

Kälviän muinaismuistojen tutkimuksen aloitti 1859 C. A Gottlund. Mies tunnetaan retkistään metsäsuomalaisten parissa ja kamppailuistaan näiden oikeuksien puolesta. Toki hän saavutti myös mainetta kansanrunouden kerääjänä ja kohahdutti aikalaisia keräämällä eroottista kansanrunoutta. Syksyllä 1859 Hän sai stipendin koko maan muinaismuistojen kartuttamiseen ja matkasikin rannikkoa pitkin Uudelta Maalta Pohjanmaalle saakka. Kalajoelta mies palasi takaisin raportoimaan löydöksistään. Nämä löytyisivät näemmä Antikvariska Samlingar I-IV nimellä Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kokoelmista Museovirastosta.

Gottlund eli vähintäänkin railakasta elämää, ja lähti muinaismuistojen keruumatkalle ankaran rahapulan ja riitelyn saattelemana. Oli kiistaa yliopiston suomenkielen professuurista ja paljon muustakin. Gottlundilla oli suunnaton keräilyvimma joka kohdistui riimusauvoihin ja kuukalentereihin. Häntä kritisoitiin jälkeenpäin erityisesti Porvoon saaristoon tekemänsä retken johdosta, jossa myöhempi tarkastelu paljasti että hänen löytämänsä viikinkilinna osoittautuikin kalasaunan raunioksi. Löytämänsä esineistön mm. kivikirveet ja riimusauvat Gottlund piti itsellään. Näihin Gottlundin raportteihin Esa Eetu Takala myöhemmin viittaa.

 Osittaisena vastavetona Gottlundin tekemiin tutkimuksiin päättää Suomen muinaismuistoyhdistys lähettää joka kihlakuntaan stipendiaatteja kartoittamaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kälviälle saapuukin ylioppilas A. Riippa, joka käy kaivelemassa ainakin joitakin kivikasoja.

Hannu Viitasalon sukututkimussivustolta löysin Adolf Antinpoika Riipan, joka sopisi kuvaukseen. Riippa tekee ilmeisesti Kälviällä löytöjä. Hän penkoo kivikasoja ainakin Ridankylässä. Matkasta ei silti jää juurikaan tietoja jälkipolville, sillä stipendistään huolimatta Riippa ei kirjoita mitään ylös löydöksistään. Suomen muinaismuistoyhdistys ei myöskään saa matkasta raporttia, joten paikalle lähetetään ylioppilas Takala.

Esa EetuTakala kiertelee myös Kälviän ympäristössä ja hänen raporttinsa pohjalta julkaistaan 1896 ”Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomalaisesta osasta”. Kirja on ensimmäinen kunnon tutkimus alueen muinaismuistoista ja siinä kuvaillaan kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi myös tarinoita ja muistoja menneiltä ajoilta. Takala on tunnollinen kirjoittaja ja tekee paikanpäällä taitavia luonnoksia kohteista. Takalalla on tietoa Gottlundin aikaisemmista kirjoituksista, mutta yrittäessään paikantaa Gottlundin mainitsemia kohteita, hän vetää vesiperän toisensa perästä. Ensimmäisen tutkimusmatkan löydökset mitätöidään yksi toisensa perästä, mutta samalla Takala tulee löytäneeksi koko joukon uusia kiviröykkiöitä.

Koska Takalan kirja on kohtalaisen harvinainen ja sen lainaaminenkin melkein mahdotonta, oli minun tyydyttävä Tuomas Pohjanpalon referaattiin samasta tekstistä. Pohjanpalo (Kokkolalaisille ehkä tutumpi sukunimi on Friis) julkaisi lyhennelmän Takalan tutkimuksesta Kokkolan suojeluskunnan lehdessä vuonna 1931. Kokkolan kaupunginkirjastosta löytyy Chydenius kokoelmasta cd-rompullinen skannattuja "Keskipohjanmaan Vartio" lehtiä ja Pohjanpalo esittelee "Muinaismuistoja Keski-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin alueelta" tammikuun numerosta 1931 alkaen.

Tuota Takalan kirjaa pystyy kyllä selaamaan Kälviän kirjaston kotiseutukokoelmassa, mutta lainaaminen voi olla hankalampaa.

Pohjanpalon kirjoituksen jälkeen seuraa minun tiedoissani aukko. Jos tiedätte alueella suoritetuista tutkimuksista ja näiden raporteista sotien jälkeiseltä ajalta, niin pistäkää viestiä.

1981 Vaasan seutukaavaliitto tilaa tutkimuksen Kälviän muinaismuistoista ja sen suorittaa Hannu Kotivuori ja Jyri Saukkonen. Kohteita luettelossa on 53, mutta kaikki eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä vaan osa on myös esinelöytöjä.

Kälviän Jouluissa on muuten muutama kertomus tuolta ajalta, jolloin Kälviän kotiseutuyhdistyksen aktiivit mm. Uuno Huhtala, alkavat kiinnostua Kälviänseudun muinaismuistoista. Pitääpä joskus penkoa nekin esille. Kälviän joulut on myös tallennettu digitaaliseen muotoon ja romppua voi ostaa Kälviän kirjastosta muistaakseni 15 euron hintaan.

1980-luvulla alkaa myös tapahtumaketju, jota jälkipolvet voivat pitää vain suunnattomana onnenpotkuna. Ullavalainen amatööriarkeologi Antti Saari alkaa kiinnostua kotiseutunsa muinaisjäänteistä. Saari kiertelee väsymättä lähiseudun metsissä ja onnistuu löytämään käsittämättömän määrän erilaisia muinaismuistoja. Kohteita on niin valtavasti, että osa niistä toki on myös historialliselta ajalta, silkkoja luonnonmuodostelmia tai toiveajattelua, mutta kiistämättä Saaren tutkimukset ovat kulttuurihistoriallinen voimannäyte, johon jälkipolvilla tuskin on voimia.

Saari kirjaa tunnollisesti löydöksensä ylös ja raportoi museovirastolle vuosittain kaikista löydöistään. Aika suuri osa Kälviänseudun muinaismuistoista on tavalla tai toisella Antti Saaren löytämiä, tai ainakin hän on tehnyt lisähavaintoja jo löydetyissä kohteissa. 

Gottlundin, Riipan, Takalan ja Saaren Antin hengessä on hyvä lähteä ulkoilmaan vähän retkeilemään ja metsiä mittailemaan. Otetaan valokuvia, mutta ei tongita kivikasoja, eikä kerätä kvartsi-iskoksia mukaan. Jätetään jotain löytämistä jälkipolvillekin...

Toki nykyaikana apuvälineenä on kätevä vielä käyttää museoviraston rekisteriportaalia.

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx


 

Tervetuloa mukaan...