Vanhoja karttoja

mh%20119%20kalvia%20holstius-normal.jpg

 

Internetistä löytää melkein mitä vain. Törmäsin sattumalta Timo Meriluoto nimisen miehen ylläpitämään karttasivustoon ja onnistuin kaivamaan sieltä esiin vuoden 1845 pitäjänkartan Kälviästä. Hieman myöhemmin bongasin samalta sivustolta hieman uudemman kartan vuodelta 1890.

 

 

http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartat/%C2%B4%C2%B4Uusi%20pit%C3%A4j%C3%A4nkartasto%C2%B4%C2%B4%201828-1915/%22Uusi%22%20pit%C3%A4j%C3%A4nkartta%20K%C3%A4lvi%C3%A4%201845%20%28+%29.jpg

 

sekä

 

http://koti.kapsi.fi/~timomeriluoto/KARTAT/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartat/Erillisi%C3%A4%20pit%C3%A4j%C3%A4nkarttoja/K%C3%A4lvi%C3%A4%201:20.000%20ca.%201890%20%28+%29.jpg

 

Sivustolla on myös Lohtajan kartta vuodelta 1846, jos jotakuta kiinnostaa.

 

http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Pit%C3%A4j%C3%A4nkartat/%C2%B4%C2%B4Uusi%20pit%C3%A4j%C3%A4nkartasto%C2%B4%C2%B4%201828-1915/%22Uusi%22%20pit%C3%A4j%C3%A4nkartta%20Lohtaja%201846%20osa%20%28Himanka%29%20%28+%29.jpg

 

Karttatiedostot ovat isoja, joten kannattaa varmaan tallentaa ne omalle kovalevylle ennen avaamista.

 

Toinen samanlainen sivusto on Heikki Rantatuvan ylläpitämä ”Vanha Kartta” sivusto.

 

http://www.vanhakartta.fi/

 

Sivustolta löytyy useampikin karttapalanen Kälviältä, mutta mielenkiintoni kohdistui heti tähän Johan Holstiuksen karttaan vuodelta 1772. Harmillisesti kartta on niin huonosti valokuvattu, että siitä saa tuskin selville edes kirkon paikkaa. Olisi mukava löytää tuosta vähän parempi kopio.

 

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24618/mh%20119%20kalvia%20holstius.jpg

 

Sitten on vielä ns. Kalmbergin kartastoon kuuluva lehti Kokkolan seudulta. Näyttää siltä, että Krimin sodan aikoihin venäläiset sotilastopografit laativat suomesta 85 osaisen maastokartan, varmaankin jotain pientä levottomuutta oli ilmassa. Kokkolanseudun kartta löytyy osoitteesta:

 

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/6865/URN_NBN_fi_jyu-2007874.pdf?sequence=1

 

Jos nyt lähtisi esimerkiksi näiden avulla etsimään maastosta vanhan pitäjänrajan rajapyykkejä, niin ei kannata unohtaa, että rajoja on vuosisatojen kuluessa ollut useita.

 

Kaarlelan pitäjän historia I löytyy kuvaus rajasta vuodelta 1673.

 

Ensimmäinen piste rajalle alkaa "Hautosser Jijrckän luona, sieltä raja kulkee eteläkaakkoon "Keldings Jerfwen Harjulle ja sitten viivasuoraan Matkåss Suun mäelle. Sieltä raja kääntyy kaakkoon Kallion Nefwan Kifwelle. Viides rajapiste oli nimeltään Petäjän suun mäki. Kuudes sijaitsi Solin sarilla, keskellä Korpijärveä ja seitsemäs Korpijerfwin Rithamaan kankaalla oleva korkea kivi, jonka päällä oli kaksi kiveä. Seuraaa piste oli "Risti nefwan kurun kangas. Sitten seuraava oli Jijrckä Sari, -terfwa jerfwen Sarijå ja Tåtosen harju joka oli yhdestoista. Sitten Yliruokoijan kangas, Ruokjerfwen kangas ja Kifwi kangan niemi Ruokojan itäpuolella. 15 rajamerkki oli Köyrisharjulla ja 16 oli korkea kivi köyrisharjun pohjoispuolella, aivan harjun keskikohdalla. Sieltä pitäjänraja kulki Ullavanjoen Wäräkoskelle. 18 oli Isåhånga kangas, n. 19 Mendysalo Outoveden länsipuolella, nr 21 Rymningin salo (ehkä Kurkisalo) ja viimeisenä Kåiraniemi josta pitäjänraja jatkui siihen missä Kälviän pitäjänraja päättyy ja Lohtajan raja leikkaa Kälviän pitäjänlatvan kohdaten Kokkolan pitäjänrajan.

 

Raja ei pitänyt, vaan tukkeja kaadettiin puolin ja toisin. Välillä käräjöitiin ja koska rajaa ei oltu merkitty maastoon, oli se helppo ylittää. Vuodelta 1765 on kuulemma olemassa rajankäyntikartta, johon maanmittari Florin olisi piirtänyt 20 rajapyykkiä Päiväjärven Kurkisalosta Pahkaharjulle. Kartan olisi piirtänyt Jonas Cajanus 1746-47 ja hän olisi kuulemma kävellyt rajan läpi . Rajaa tarkastettiin 1765, 1787 ja ainakin 1826.