Muistelin että Takala olisi kommentoinut Hiidenlinnaa kirjassaan - Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomalaisesta osasta - ja olin oikeassa. Vähän harmittaa, etten lukenut tätä kappaletta ennen kuin kävimme Hiidenlinnaa katsomassa, mutta liitän sen nyt tähän mukaan. Takala on käynyt paikalla kolme kertaa ja siteeraa myös aikaisempia kävijöitä. Hän on myös piirtänyt hienon asemakaavan alueesta.

 

 

”Jo ennestään on tietty, että Kannuksessa, Taka-Tokolan talojen takana on yksi noita Pohjanmaan omituisia muinaislinnoja. Kun Kannuksen kirkolta kuljetaan joen pohjoisrantaa alaspäin

tullaan vihdoin Tokolan taloihin. Näistä jos kilometrin verta mennään latvamaalle, tullaan Taka-Tokolaan. Täältä lähtee pahainen tie metsään kulkien koillista kohti. Seurattua tätä tietä noin 3 kilometriä, saavutaan vihdoin tarkoitetulle paikalle, nimittäin Hiidenlinnalle. Mutta kertokoot ennen nähneet ensinnäkin.”

 

Ja tähän Takala siteeraa Gottlundia

 

”Välikannuksen kylässä, lähellä Mannilaa on eräällä kankaalla, jota vakuutetaan jättiläisten laittamaksi, eräs 20 syitä pitkä ja 6 syltä leveä kivimuuri, toisesta päästä 4 kyynärää toisesta 5 kyynärää korkea, kahdella väliseinällä tahi poikkiliitteellä, joita muuria sanotaan Hiienlinnaksi»

 

Sitten Takala siteeraa Reiniusta.

 

”Hiienlinna Ylikannuksessa Välikannnksen kylässä, Tokolan talosta virstan matkaa metsään päin Kivikankaan ja Paloharjun ohitse mennessä, on Hiienharju ja Hiienlinna, jonka harmaat möykky-

kivistä tehdyt seinät mulistuneena jo peittävät kankaan. Noin 25 syltä pitkältä ja 15 syltä leveältä ei näy muuta kuin yhtä kivikkoa, joka 2-4 kyynärää korkeana kankaasta kyllä todistaa tämän olleen

aika jalon ja runtevan rakennuksen. Ääriltä ovat vielä seinäin ja kolmen oven tilat selvästi näkyvissä. Sekä ulko- että sisäpuolella mulistuneita seiniä oli useampia kuoppia, niinkuin olisi raunio niillä paikoin laskeutunut. - - - Eräs vanha ukko sanoi kyllä muistavansa kun linnan seinät olivat vielä 4 kyynärää korkeat, sekä että ihmiset ja eläimet olivat niitä mulistaneet maahan. Lähellä

linnaa oli pieni lampi, nim.. Hiienlampi ja yksi puutarhan näköinen paikka, jossa mäntyjen keskellä kasvoi kaikellaisia puita, niinkuin tuomia, pihlajia, koivuja, kuusia, viinimarjapensaita j. m. s., kuitenkin ilman järjestystä. Ulkopuolella linnaa kuopasta kiviä väännellessä oli merkillinen, että tässä oli ikäänkuin kivikadnn näköinen lattia, jossa kivet olivat piellä lujaan toisiinsa liitetyt»

 

Näin kertovat muut. Mitä minä huomasin, saan tässä selvittää. Kankaalla kohoaa kivinen paikka. Itse harjun seljällä on soikea kivilatomus muuria, jonka soikean kuvion pituus on 49 metriä. ja leveys 28 metriä muurin sisäpuolelta mitaten. Itse muurin korkeus vaihtelee 1- 0,5 metrin välillä ja leveys, mikäli siitä nyt selvää saa, 1-2 metrin välillä. Kehässä on kolme aukkoa selvästi

näkyvissä. Mutta koillispää kehää on hajonnut, niin että siitä on vaikea selvää ottaa.. Kumminkin luulin keksineeni siinäkin aukon tilan. Näitten porttien leveys vaihtelee 1,5-2,5 metrin välillä. Aivan

niinkuin Reinins kertoo, on useita kuoppia ainakin 10 luvultaan sekä kehän sisä-, että ulkopuolella. Niistä olivat toiset syvempiä, toiset matalempia noin 0,5-1,5 metriin ja läpimitta l,5-3

metriin asti. Useampia oli mulistettu tarkoituksessa kai tunkeutua pohjaan, mutta se ei näy onnistuneen, sillä aina vaan näkyi möykkykiviä irtonaisina riittävän, minne asti riittäneekään. Koko tämän kehän sisusta on vaan paljasta mollikkakiveä - eikä yksin kehän sisusta, mutta vieläpä laaja ala ulkopuolellakin. Rajana tälle kivipellolle olin huomaavinani ulkomuurin, joka ei ollut kuin noin 0,25 metriä korkea ja 0,25-0,5 metriä leveää (vert. asemapiirros XVI).

 

Mitä tulee Reiniuksen kertomukseen, että olisi perustana ulkopuolella itse sisäkehää ollut kivet sievästi ladotut ja jollain piellä liitetyt toisiinsa, en minä ainakaan semmoista huomannut. Ensikerralla täällä käydessäni - olen paikalla käynyt kolme kertaa - kertoivat

vieressä olevalla tervahaudalla sen polttajat, että noin 40-50 Vuotta sitten olisi haudalta varastettu tervatynnöri ja kätketty tähän raunioon, josta se olisi myöhemmin löydetty, mutta särkyneenä.

Voisihan tuo »piki» siinä tapauksessa kyllä olla jäännöstä maahan' vuotaneesta tervasta. Mitä tulee siihen »puutarhan tapaiseen», niin en minä semmoista huomannut. Kasvoihan tervahaudan

alapuolella kyllä noita Reiniuksen luettelemia puita, mutta niin niitä tapaa usein muulloinkin kasvamassa. Mitään viinamarja-pensaita en nähnyt - tokko lieneekään niitä siellä. Muuten on

Reiniuksen kertomus hyvin kuvaava, eikä minulla ole siihen lisättävää mitään.

Takalan piirros kirjasta.

 

Sitten Takala taas siteeraa Gottlundia ja osoittaa taas miehen satuilleen. Ilmeisesti Gottlund yhdistää kuulemaansa tarinaan Hiidenlinnan ja Isonriutan luolat ovathan ne lähellä toisiaan.

 

”Mitään luolaa en tässä »vuoressa» ole tavannut, ehkä Gottlund niin kertoo: »Välikannuksen kylässä. eli oikeastaan Hillilän kylän metsäsaralla löytyy paikka, Hiienlinna nimeltä, jossa ei ainoastaan olisi jättiläisten hautoja, vaan myöskin luolia. Vuori on kylläkin merkillinen»

 

Mielenkiintoisinta tuossa Reiniuksen kuvauksessa on tietysti tuo maininta lehdosta, jossa olisi kasvanut tuomia, pihlajia, koivuja, kuusia ja jopa viinimarjoja. Takala kyllä kiistää mitään sellaista löytäneensä, mutta ainakin minun mielikuvitukseni lähti heti laukkaamaan tuonne muinaisten uhrilehtojen suuntaan...