Kirkkokangas

kirkkokangas.jpg

Kun lueskelin Takalan kirjaa tuota Leiviskänharjua tutkiakseni, huomasin että kirjassa mainittiin myös Hillissä oleva mahdollinen jätinkirkko. Kankaan nimikin oli lupaavasti kirkkokangas, joten alkoihan sekin kiinnostamaan. En ollut koskaan käynyt katsomassa sitä, vaikka siinä lähistöllä onkin joskus tullut pyörittyä, joten pakkasin pojat autoon ja mentiin sateisena sunnuntaina vähän vilkaisemaan paikkaa. Vanha Ullavantie lähtee Hillistä kuivaajan mäeltä vastapaatä Palontietä. Tie oli kuitenkin melko huonossa kunnossa, joten ihan millä tahansa autolla sinne ei kannata lähteä. Satokoskentie joka lähtee vähän lähempänä Välikylää ja yhtyy pian vanhaan Ullavantiehen on paremmassa kunnossa mutta kuraisin kohta sattuu juuri Satokoskentien ja Kirkkokankaan väliseen notkoon jossa meidänkin maastohepomme kynsi aika syvällä liejussa.

Takala kirjoittaa kohteesta näin:

"Kälviän kirkolta Ullavaan menevää tietä noin 7 kilometriä jos kuljetaan, saavutaan Hillin kylästä noin 1 kilometrin päässä olevalle Tolpan torpalle joka on ihan maantien vieressä. Tässä kohoaa mäennystyrä, semmoinen hiekkatörmä, joka tunnetaan Kirkkokankaan nimellä. Ihan mäen kukkulalla kohoaa useita kiviaitauksia kuten asemapiirros XIII näyttää. Näiden muurien leveys on 1 ja 2 metrin paikoilla ja korkeus 0.5 - 1 metri. Yksi aita muodostaa kaarevan viivan ja tässä on kaksi porttia joitten leveys on 1 - 1.5 metriä. Toisen portin luona on vielä pienempi kaari joka yhtyen isompaan kaareen muodostaa soikean kuvion. Paitsi näitä, on vielä kolme suoraa vallia, joista keskimmäisen eteläpäässä on suurempi kiviroukkio, läpimitaltaan n. 6 metriä ja noin 1.5 metriä korkea. Nämä suorat kiviaidat ovat 11, 22 ja 23 metriä pitkiä. Kansa arvelee tähän jättiläisten kirkkoa hommanneen."

Kuten monesti aikaisemminkin, Takala mainitsee myös Gottlundin kirjoittaneen jotain paikasta:

"Tämä varmaan lienee sama paikka, josta Gottlund sanoo: " Välikylässä, Hillin talon maalla on iso 1 kyynärän korkuinen suurista harmaista kivistä tehty kirkon teelmäs, jonka sanotaan jättiläisten tehneen. Paikka on 1/2 neljännestä kylästä."

 Kälviän inventoinnissa 1981 Kirkkokankaasta kirjoitettiin näin:

kirkkokangas%20pieni_1.jpg

kirkkokangas%20pieni_2.jpg

 

 

 

Inventoinnin lopussa on myös muutama kuva röykkiöistä.

kirkkokangas%20kuvat.jpg

1989 Antti Saari kävi paikalla tutkimassa maastoa ja bongasi kvartsi-iskoksia äestysjäljistä.

Pysäytin auton tien varteen, ihan kankaan kohdalle, kun siinä oli sopiva levike. Mäki nousi jyrkästi ylös muutaman metrin tiestä ja vastassa oli heti hieno siirtolohkare.

WP_20151025_001.jpg

Kiipesimme liukkaita kiviä pitkin ylemmäs ja mäen laella alkoikin näkyä matalia valleja. Jälleen mietin noita Takalan ilmoittamia korkeuksia, kun nytkin kuvauksessa mainitaan vallien olevan 0.5 -1 m korkeita. Minusta vallit olivat matalia, pikemminkin yhtä matalia kuin Kettuharjulla, mutta niin leveitä että ovathan ne voineet ajan myötä hieman mulistuakin. Toisaalta huomasin vasta kotona, että myös 1981 ykkösvallin korkeus oli ilmoitettu 0.5 -1 m korkeaksi.  

 

WP_20151025_003.jpg

Joku kylttikin paikalla on ollut, mut nyt paperi oli sulanut sateeseen ja tuuleen.

WP_20151025_005.jpg

Katselimme valleja ja ymmärsin miksi paikkaa ei ole suoraan nimetty jätinkirkoksi. Vallit kiersivät siellä täällä mäen lakea, mutta eivät muodostaneet selkeää kokonaisuutta. Mäen laella oli myös useita lehmän kokoisia maakiviä, jotka muista järinkirkoista puuttuvat. Yhden vallin päässä oli iso laakea pöytäkivi jolle istuimme syömään eväitä. Kävi mielessä, että onkohan tuo ollut joskus pystyssä?

WP_20151025_006.jpg

Vallien keskellä huomasin mielenkiintoisen kiviparin jota kävin kuvaamassa lähempänä.

WP_20151025_011.jpg

Katsoin että tuossa pienemmässä kivessä oli hieno painauma, ei mikään varsinainen kuppikivi, mutta mielikuvitusta herättävä lommo, sadevettä keräämässä, joka tapauksessa.

WP_20151025_012.jpg

Koetin laskeskella valleja ja röykkiöitä. Rinteessä oli vanhan Ullavantienpuolella muutama monttu, jotka vaikuttivat tien teossa syntyneiltä, mutta oliṕa muvaka että soranottajat eivät olleet kaivaneet koko mäkeä.

WP_20151025_015.jpg

Rikkiäestetty röykkiö mäen laelta.

 

WP_20151025_014.jpg

Pyramidikivi vallien keskeltä, mäen korkeimmalta kohdalta.

Paikka oli hieno ja tunnelmallinen. Vettä alkoi sataa tihuttaa hieman enemmän, joten kasasimme roskat mukaamme ja palasimme autolle.